.

torstai 29. lokakuuta 2015

Siksi pitää meikata

Kun tuossa avauduin alustavasti aiheesta miksi pitää meikata, tässä seuraa kuvin havainnollistettua (raadollista) todellisuutta, miksi itse koen tarpeelliseksi meikata. Näin niinku esteettisistä syistä. Ulkoisten seikkojen lisäksi tuntuu, että asiat onnistuu paremmin kun on "herätellyt" itsensä meikkaamalla edes vähäsen, pommiin nukkuminen työaamuna ja paniikkijuoksu pääkallopaikalle takaavat jo yksistään sen, että homma ei kulje, saati että olennaiset aamurutiinit ovat jääneet välistä. Olen myös koittanut lähteä koirien kanssa treenaamaan tai ratsastustunnille ihan vaan laittautumatta ja reisillehän se menee jos ns. pyjamasillaan on liikkeellä. Mieli on unessa jos naama ei ole kammattuna ojennukseen ja jälki on sen mukaista.

Kuljen julkisesti ilman meikkiä jos tarve on, käyn kaupassa ja ihan keskustassa ihmisten ilmoillakin jos laiskottaa ja tarvitsee vain käydä esimerkiksi ostamassa uusi ripsiväri. Työkaverit ja harrastustuttavat ovat lähipiirin lisäksi kaikki nähneet minut ilman meikkiä, ensin mainitut tosin lähestyvät kuin kuolevaa ja utelevat hiljaisella äänellä muutaman metrin päästä että olenko kunnossa ja tarttuuko tuo... Ei, tämä on vain au naturel minä, se, jota te ilmeisesti niin kovin toivotte näkevänne, koska onhan se meikkaaminen ihan turhaa ja naurettavaa, huijaamistakin vielä.


Sama päivä ja yksinkertainen, ohuella pohjalla tehty minulle jokapäiväinen perusmeikki kasvoilla. Ei kikkailuja tai erityistä tarkkailua minkään suhteen, ei meikin eikä kuvien. Väitän jälkimmäistä hieman edustavammaksi, myös asiakaspalveluhenkisemmäksi ja, no, terveemmän näköiseksi. Ei tule ihan ensimmäisenä mieleen ruumishuone... odottakaa vain talvea ja sitä totaalista kalpeutta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti